Vuosi on vaihtunut uuteen, mutta vanhat lupaukset ja toiveet ovat edelleen voimassa. Etsivä löytää sanotaan, ja kun motiivit ovat tarpeeksi voimakkaat, aidot ja sydämestä lähtöisin, on kestävä kehitys ja asiaan sitoutuminen mahdollista. Sen voi ottaa osaksi elämää ja itseään, todellisuuttaan. Syksyn vaihtuessa talveen alkoi tuntua että työ itselleni tärkeiden asioiden eteen alkoi kantaa hedelmää. Tuntuu että asiat avautuvat ihan uudella tavalla, mistä olen iloinen ja kiitollinen. Kaikenlaista on tullut koettua, nähtyä, luettua, mielenkiintoisia ihmisiä tavattua...

Pojatkin ovat saaneet osansa "ihmeellisyyksistä" kun kerroin eräällä iltakävelyllä puiden energiasta. Pojathan innostuivat kovasti ja isoa mäntyä halattuaan intoutuivat halailemaan lähellä kasvavia ruipeloita risukoita sen huipentuessa siihen että Jonu killui puisen tiepuomin päällä sitä halaamassa ja Epukka halaili valotolppaa:) Jälkimmäisessä ehkä jotain valaisevaa energiaa liikkui, mutta vähän vääränlaista halailun tarkoitusperiin...
Palautus maanpinnalle tapahtui viimeistään kun joutuivat osallistumaan jouluvalmisteluihin kuorimalla kaksi kiloa porkkanoita ja lanttuja. Porkkanat olivat helppo nakki, mutta lantuissa oli pojilla tekemistä paksun kuoren kanssa.
Itselleni palautus lähes 20 vuotta taaksepäin tapahtui poikien kanssa jouluostoksilla kun 18 vuoden ikää tarvittavaa tuotetta ostaessani multa kysyttiin paperit. Olin tosin ilman meikkiä ja kohtalaisen nuorekas pipo päässä, mutta erään suorapuheisen ystäväni sanoja lainaten se myyjä oli varmaan sokea:)

Potkukelkkailua 27.12.2012

Hiihtämässä 29.12.2012

                                                                      Pakkasenkeli

lenteli sinisin siivin.

Hyräili illan,

sai laineet nukkumaan.

Lauloi yön,

jähmetti aallot lepäämään.

Jätti varjonsa jäähän,

sinetiksi kehdon kanteen.

Aurinko avaa sinetit,

kun aika on.

(Erkki Leminen)