Kesän kuvajaisia

Kotikatsomon kannustusjoukot

Potut pottuina mutta rakkaudella:)

Kirjastosta kesälukemista

Kukkaiskoiramme, jolle kesä on täyttä tuskaa kun ampiaiset ja hyttyset pelottelevat. Nelli urheasti niitä jahtaa ja vaikuttaa välillä jo huolestuttavan vainoharhaiselta. Eräänä iltana saimme ihailla lepakkojen lentoa pihalla, jännittävää!

Kuvan keskellä pihamme uusi asukas: "Räkälinnun" (räkättirastas) poikanen (nimitys eräältä 3v. pikkuneidiltä jonka kanssa opettelimme vastaantulevien lintujen nimiä...)

Omenan kukkia

Ihanaa tuoksua!

Ehkä joskus tässä vielä on kaunis kukkamaa. Viime syksynä laitetut tulppaaninsipulit kukassa. Havupallot saatu Päiviltä kun olivat menossa roskiin. Niiden takana on saniaisia. Sivummalle toivottavasti tulee korkeita syksyllä kukkivia, jotka istutin viime syksynä. Viikonloppuna poistin rikkaruohoja muutamasta kohdin ja vaihdoin puhtaat mullat ja kylvin viime syksynä keräämiäni siemeniä. Nyt vaan odotellaan ilmaantuuko jotain...

Kesälukemista (jota kirjahyllyssä riittää lisää teoskaupalla). Kaksi alinta ja päälimmäinen on jo luettu näistä, alimmaiseen odottelen kirjastosta tilattua jatko-osaa. Aloitin päälimmäisestä ja se oli todella antoisaa luettavaa, kunhan malttoi lukea muutaman luvun kerrallaan niin, että jaksoi jokaisen asian kohdalla miettiä miten se ilmenee omassa elämässään. Alla ote vihreästä kirjasta.

(Oriah Mountain Dreamer)

Kutsu

Minua ei kiinnosta, mitä sinä teet työksesi. Tahdon tietää, mitä sinä kipeimmin kaipaat ja uskallatko uneksia kohtaavasi sen, mitä sydämesi halajaa.

Minua ei kiinnosta, minkä ikäinen sinä olet. Tahdon tietää, uskallatko olla välittämättä siitä, että sinua pidetään hupsuna, kun vaalit rakkauttasi, unelmaasi, elämisen seikkailua.

Minua ei kiinnosta, mitkä planeetat varjostavat kuutasi. Tahdon tietää, oletko koskettanut surusi ydintä, ovatko elämän koettelemukset saaneet sinut avautumaan, vai oletko käpertynyt itseesi ja sulkenut porttisi siitä pelosta, että tuska lisääntyy. 

Haluan tietää, osaatko kohdata ilon, omasi tai minun, osaatko heittäytyä villiyden vietäväksi ja täyttyä hurmoksesta sormenpäitä ja varpaita myöten ajattelematta, että pitäisi olla varovainen, realistinen ja muistaa ihmisenä olemisen rajoitukset.

Minua ei kiinnosta, onko kertomasi tarina totta. Tahdon tietää, uskallatko antaa toisen pettyä ollaksesi uskollinen itsellesi; pystytkö olemaan epäluotettava ja siksi luottamuksen arvoinen.

Tahdon tietää, osaatko nähdä kauneuden joka päivä, silloinkin kun se ei ole kaunista, ja ammentaa elinvoimasi sen läsnäolosta.

Tahdon tietää, pystytkö kestämään epäonnistumisia, omaasi ja minun, ja seisomaan silti järven rannalla ja huutamaan hopeiselle täysikuulle "Kyllä!"

Minua ei kiinnosta, missä sinä asut tai miten paljon sinä ansaitset. Tahdon tietää, pystytkö surun ja epätoivon täyttämän yön jälkeen nousemaan ylös, uupuneena ja rikkinäisenä, ja tekemään sen mitä tarvitaan, jotta voit ruokkia lapsesi.

Minua ei kiinnosta, keitä sinä tunnet ja mistä sinä olet kotoisin. Tahdon tietää, pystytkö seisomaan rinnallani tulen keskellä perääntymättä.

Minua ei kiinnosta, mitä tai missä tai kenen johdolla sinä olet opiskellut. Tahdon tietää, mikä sinua kantaa sisältäpäin, kun kaikki muu hajoaa.

Tahdon tietää, osaatko olla yksin ja todella nauttia seurastasi olemassaolon tyhjinä hetkinä.