Pientä elämää etsimässä-blogissa oli juttu kissakaistasta, olisi ihanaa saada sellainen. Pääsisivät nuo karvapallot pakoon pikku hirviöitä eli näitä kissoja niin kovasti rakastavia ja hellimishalua kovakouraisestikin ilmentäviä lapsia. Täällä seinät vaan on jotain halppis levyä (kyprokkia, miten se sitten kirjoitetaankaan) ja kaikki ruuvit, naulat ja erikoisruuvit tulee irti seinästä ja kun näppäränä remonttireiskana keksin liimata ne sinne seinän sisälle niin sitten lähti kunnon seinänpalasen kanssa kyprokkiruuvit irti eli tänne kissankaistan asentaminen ei käy ihan leikiten. Onneksi reiät sai paikattua sillä valkoisella tahnalla ja hiomalla. Olen "taitava" virittelemään kaikkea muutenkin. Vuosi sitten opettelin käyttämään kuviosahaa ja suunnitelmissa oli myös porakoneen käytön opettelu, mutta se sitten jäi. Mä vähän arkailen tuollaisia isoja koneita. Naula ja vasara on enemmän mun juttu. Parvekkeella on verkko että kissat pääsevät sentään sinne. Oli aika akrobatiaa kun kiipeilin tuolin ja parvekepöydän päällä kiinnittäessäni sitä parvekkeen kattopaneeleihin. Sitä ennen viihdytin naapurinisäntää yrittämällä rakentaa takapihalle noin 2-3 m2 kissa-aitausta. Koitin naulata pitkiä lautoja yhteen kehikoksi ja aina kun nostin sen pystyyn, laudat irtosivat toisistaan. Kaksi iltaa koitin sitä saada onnistumaan ja välillä näin kun sivulla olevan talon päätyasukas kurkisteli parvekkeelta huvittuneena miten homma edistyy.

Aamulla aikaisin tai myöhään illasta käyn kävelemässä läheisen nurmikumpareen päällä, tulee mieleen asioita ja alan niitä huomaamattani pyöritellä, ehkä vähän liikaakin. Silloin illalla on kadut ihan hiljaiset kun kävelen sitä kumparetta pitkin. Pelto aukeaa edessä ja sivulla, asfaltti kiiltää kosteudesta ja katuvalojen loiste värjää tietä reunustavat pienet puut kullanvärisiksi. On ihan hiljaista ja autiota. Toisinaan pelloilta nousee yökosteutta. Koirat nuuskuttavat ja tuhisevat innoissaan ympärillä kun etsivät jäniksen papanoita ruohikosta. Se on ihanan rauhallinen hetki, jolloin moni asia on mahdollista ainakin oman pään sisällä:)