lauantai 4. helmikuuta 2012

Ulkona on ollut kylmä ja olen käynyt kävelyllä nurmikumpareella. Siihen paistaa aurinko ihanasti. Aamulla piirtelin toisen pojan kanssa ja leivoin omenapiirakan syksyllä tehdystä omenasoseesta. Isä kävi illalla kahvilla ja pelattiin hänen ja poikien kanssa Maijaa. Ekan kierroksen hän voitti ja Epukka hävisi oikein kunnolla. Ei voitu kuin tuijottaa jännittyneinä pikkukaveria kun näki miten sitä alkoi suututtaa, savu olisi voinut nousta korvista kun se alkoi pihistä kiukusta ja lopuksi heitti kortit lattialle. Räjähdettiin nauramaan ja kaikilla oli lopuksi hauskaa. Jonu uhkaili joka kerta antavansa tuomion kortit ja mitä mahdottomampia manailuja nuori herra esitti. Uhoaminen oli kuin pahaisessa merimieskapakassa! Kun Jonu tuli kolmanneksi, hän iloisena hyppi keittiöntuolilla. Naurettiin että olisko Pappankin pitänyt kiivetä huonoilla jaloillaan tuolille tai pöydälle pomppimaan kun voitti tai hävitessään heittää kortit ympäri lattiaa! Huomenna Petri tulee kahdelta hakemaan pojat luistelemaan yläasteen kentälle ja sen jälkeen mennään illalla joko hiihtämään tai pulkkailemaan läheisille urheiluhallin laduille tai sen pulkkamäkeen. Eilen oltiin Innan ja Teemun luona. Lapset pelasivat yhtessä Ronja Ryövärintytär lautapeliä. Tarvitsivat apua sääntöjen kanssa kun oli aika monimutkaiset. Ehdotin pojille että voitais alkaa etsiä kirjastosta tai leffavuokraamosta kyseistä elokuvaa. On lapsuuteni ehdoton suosikkileffa. Innan kanssa mietittiin millainen lattia laitettaisiin yläkertaan. Ajattelin että sellainen lämpimän ruskea lankkukuvioinen voisi olla kodikas. Seinien väriä on vielä vaikeampi päättää. Kaikki värikartan värit on niin kauniita ja täydellisiä itsessään. Haluaisin yhden seinän jokaista väriä ja vielä saman verran seiniä eri väriyhdistelmillä... suklaan, kahvin tai kaakaon sävy yhdistettynä vaaleaan kitin, kerman tai vanilijan sävyihin, valoisiin valkoisiin joissa ripaus vaaleaa keltaista tai vihreää, vaaleanpunaista tai vaaleaa pastellinsinistä. Tumma ruskea ja oliivinvihreä tai violetti ovat kauniita, mutta ehkä liian synkkiä värejä. Veden eri sävyt: haaleat ja ajattomat, lähes olemattomat siniset turkoosiin tai harmaaseen sekoittuneina. Tummat täyteläiset siniset ja vihreät. Jos mun pitää tämä asia päättää niin arpapeli taitaa olla ainoa konsti ratkaisu löytää. Joku vaalea ja ajaton on tottakai turvallisin valinta.

Kylmät ilmat ovat koetelleet kärsivällisyyttä kun on pitänyt sisällä olla lasten kanssa. Nostin pahvilaatikollisen askartelutarvikkeita, puupaloja, vaahtomuovia, paljetteja, tarroja, helmiä, nappeja, naruja ym. ja saivat askarrella ja rakennella mitä halusivat. Yksi innostui teippailemaan puuvärikyniä kiinni maalarinteipillä valkoiselle paperille. Ollaan myös leikitty lääkäriä ja se on ollut tosi hauskaa. Pehmolelut on saaneet hellää hoivaa ja niin myös me kaikki muutkin kukin vuorollaan. Itse istuin lattialla nenäliina päänpäällä ja toinen kasvojen edessä. Nelivuotiaalla tytöllä muoviset lääkäri leikkisakset kädessä (joilla kuitenkin saa nipistettyä aika ikävästi) ja hän sanoo mulle, että "tää on aika kamalaa mitä nyt tapahtuu, mutta ei sun tarvitse pelätä!". Kyllä mua pelotti, mutta ihan turhaan, ei sattunut onneksi:)
Pojat on myös paljon leikittäneet tyttöjä. Prinssinviitat hulmuten tanssittaneet prinsessoja ja herättäneet tuhkimoa kuolleista. Toinen nyt kaksivuotta täyttäneistä totesi että "Se kuolas!" tarkoittaen "se kuoli" kun tuhkimo vaipui pökräten maahan pokemonpallo-myrkkyomenaa maistettuaan. Toinen kaksivuotias viihdytti meitä seisomalla portaiden alapäässä porttia rynkyttäen ja mesosi kovaan ääneen komentaen portailla tyynen rauhallisena makaavaa Nossea "Siis ihan uskomatonta! Nosse, puhu mulle! Sä olet Afrikasta! Siis ihan uskomatonta!". Tätä yksinkeskustelua tai kissankomentelua tämä neiti piti hyvin pitkän tovin ja me hihitettiin keittiössä.

Valittiin jokainen värikartasta mielivärejä seinän väriksi. Molemmat pojat valitsi kolme sävyä, aika yllättäviäkin valintoja. Luulin että ottaisivat vaan keskisinisen tai vihreän tai jonkun mustan suunnilleen, mutta molemmat miettivät tarkkaan ja löysivät hienoja värejä. Kun tuli mun vuoro valita en osannut päättää ja kun kerran oltiin sovittu että saa valita niin monta kun haluaa niin aloin rinkuloida suosikkejani. Kauaa pojat ei jaksaneet sitä katsella vaan lähtivät leikkeihinsä. Ovat kohtuullisia kavereita ja mä tallainen kaikessa kohtuuton:)






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti