Taivas on niin pilvessä että en näe onko jo täysikuu, mutta uuden kuun sirpistä ei ainakaan kannata haaveilla. Eilen illalla laitoin multaan viime vuodesta jääneitä kirsikkatomaatin siemeniä ja Nousiaisten keskustan ruokakaupan poistomyynnistä löytämiäni kukkien siemeniä. Jos ei onnistu niin vararikkoon ei ainakaan tämän kokeilun takia ole jouduttu, kun 60 sentillä sai pussillisen siemeniä. Kasvimaata muokkaamaan himoitsen pääseväni ja kylvämään salaatinsiemenet. On ristiriitaiset tunteet, toisaalta haluaisin kevään tulevan pian valaisemaan näkymää ja mahdollistamaan puutarhakokeilut uudella pihalla uusine mahdollisuuksineen, toisaalta toivon lumen kestävän että voisi hiihtää mahdollisimman pitkään.

Revon häntien siemenet. Olisi ehkä ollut järkevää laittaa jokainen omaan pieneen purkkiin tai ainakin isommin välein, mutta siirrän ne väljemmin kun taimet ovat sopivan kokoisia ja näen onko jo tarpeeksi valoisaa vahvojen taimien kasvamiseen vai jäävätkö pitkiksi ja honteloiksi. Todennäköisesti niistä tulee pitkiä ja honteloita ja en jaksa niitä  mihinkään siirtää ja sitten kesällä vaan lykkään koko möhkäleen jonnekin pusikon juurelle oman onnensa nojaan...

Tomaatin siemenet pääsivät pieniin purkkeihin, purkit koriin ja muovia päälle ...kasvihuone joka menee pikkasen pitempään kuin vain itämisen ja pikkutaimi-vaiheen ajan.

Herättelen sitä kastanjapuun taimea talviunesta. Talvehti vanhan asunnon eristämättömässä ulkovarastossa ja täällä pääsi huoneenlämpöön. Pää on tullut tahmeaksi eli ehkä se on elossa. Rikkaruohot on ainakin elossa, muutama törröttää heti pystyssä.

Toivon että tämä kirjoitelmapaikka olisi oivallinen väline kasvun seurantaan ja vuoden kuluttua voi tämän avulla muistella mitä teki milloinkin ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin.

Metsikkö vaihtunut jokimaisemiin...