Kananpoikien kukkoilun loppu ja muuta pääsiäispuuhaa...

 Pääsiäisen vietto alkoi jo torstaina töissä pääsiäislaululeikeillä mm. tiputanssin merkeissä. Se on aina yhtä hauska lasten mielestä ...ja aikuistenkin:) Illalla nähtiin huippusuoritus osallistumisesta yöelämään: seitsemäksi kaupungille ja yhdeltätoista kotiin. Heidin kanssa kävimme muutamalla sidukalla Koulussa, mutta molempien seuraavan päivän suunnitelmat asettivat paineita olla ajoissa nukkumassa ja toisaalta emme keksineet mitään paikkaa minne jatkaa Koulusta. Oma sänky siis voiton vei!

pääsiäispupumme

Olen ajatellut että lasten olisi aika saada vähän enemmän vastuuta ja ehkä myös itsenäistyä siinä samassa tai ainakin saada itsevarmuutta. Koulussa alkutaipale eri luokilla oli hyvä juttu, mutta nyt ovat ehkä liian tiiviisti yhdessä. Ensi syksynä saavat molemmat valita omat erilliset harrastukset itselleen. Perjantaina pistin pojat heti aamusta siivoamaan huoneensa, pyyhkimään pölyt ja pesemään koneellisen vaatteitaan. Ja yllättävää kyllä mukisematta ja osittain jopa innokkaasti suorittivat hommat. Olen päättänyt että villasukan virkistystoimintaan kuuluu ulkoilun ja lisääntyvän seuraelämän ohella vähäisempi kotityötaakka eli saavat nämä tohvelisankarit kantaa kortensa kekoon. Siivouksen jälkeen pyöräilimme Juhon luokse. Matka oli paikoitellen liukkaan jään peitossa. Pojat hurauttivat vauhdilla jäätiköiden yli, mutta itse talutin aluksi. Lopulta oli pakko koittaa ja ihme kyllä hyvin sitä pysyi pystyssä kun tosiaankin vain tasaisesti polki eteenpäin eikä jarrutellut. Paluumatka oli jo aika peppuja puuduttava, mutta hyvin jaksettiin. Illalla ajelin harrastushommaani. Kotimatkalla puoliltaöin heti ensimäisen pubin edustalla vilkkuivat poliisiauton valot ja sama näky odotti kodin lähipubin edustalla. Tuntui että yöaikaan se oma sänky todellakin on turvallisin paikka päällä maan.

Lauantaina olimme seikkiksessä poikien ja heidän ystävänsä kanssa. Kolmikolla oli pyssyt mukana ja evästä repussa. Reilu kaksi tuntia juoksivat siellä puistossa leikkien Mc Gyveria. Jonu oli kyseinen henkilö, Juho joku sarjan pahis ja Erik jostain ihmeen syystä joukkoon eksynyt Michael Jackson. Hetken mietin että onko ok päästää nykypäivänä kaverit heilumaan yleiselle paikalle pyssyt kädessä, mutta onneksi kaikki sujui hyvin eikä kolmikon pyssyleikkien seurauksena kukaan kutsunut poliisivoimia paikalle:)

Sunnuntaina olimme maalla nauttimassa upeasta kevät-talven päivästä.

pojat matkalla metsikköön...

...isoäiti perässä

leikkasin päärynäpuuta

 Tänään maalailimme taistelumunia eli maalasimme keitetyt kananmunat. Munasta pidetään sormenpäillä kiinni ja isketään vastustajan munaa. Ehjänä säilynyt tai vähemmän rikkoutunut muna pääsee jatkoon. Jonu voitti ja hänen muna säilyi ehjänä. Kävimme myös vierailulla isäni luona, jossa teimme modeemi ja mokkula ym. piuha takavarikon (muovipussillinen meni roskikseen) ja kolme päällekkäistä nettiliittymää vaihdettiin yhteen uuteen. Samoin virustorjunta väheni kahdesta päällekkäisestä yhteen. Toivottavasti kone nyt toimii ja isä maltaa olla tilailematta uusia liittymiä!! Kävimme myös läpi sukututkimusta, mutta isältä pojalle periytyvät nimet saavat pääni pyörälle...

Pojat saivat vähän "ennakkoperintöä" Pappaltaan. Sahanpurusta ja liimasta valmistettu pilailuväline isäni lapsuudesta. Tämä läjä on "ilahduttanut" mm Töölöön yhteiskoulun uskonnonopettajaa päiväkirjan välissä, josta opettaja oli sen mitään sanomatta kiikuttanut roskikseen. Millaista käyttäytymisperinnettä se isoisä opettaakaan jälkipolvilleen:)