perjantai 16. syyskuuta 2011

Mennään metsään...

Pusikkossa tuli käytyä tänään. Mikäs sen kivempaa, siellä viihtyisin vaikka koko päivän:) Tuli otettua uusia kuvia, mistäs muustakaan kun koirista...


Juomatauko

Pahis



Metsään lähtiessä aurinko alkoi paistaa, ihanaa!


Uusi koirarotu: kalliokipittäjä

Uusi koirarotu: mutamönkijä




Auringossa aina...

...varjo seuraa kulkijaa.


Kalliokipittäjä kipittelemässä


Syksyn tullessa ollaan pienten lasten kanssa tutustuttu luontoon ja tehty sormiväreillä mustikka/mansikka/puolukka-hillopurkki painamalla purkinmuotoiselle paperille sormiväreillä sormenjälkiä marjoiksi. Ollaan myös askarreltu auringonkukka. Teemaan sopivat laululeikit ovat olleet Lähtekäämme metsään ja Auringonkukka (Menee näin ja siihen kuuluu myös leikki missä kasvetaan kyykystä ylös päin kuin kukka ja lopuksi hypitään: sain pienen siemenen, istutin sen maahan, annoin sille vettä ja aurinko paistoi. Se alkoi kasvaa ja se kasvoi, ja se kasvoi ja se kasvoi. Mikä siitä tuli? -AURINGONKUKKA!) . Kohta tehdään luonnon väripaletti eli etsitään ruskan tultua luonnosta väriä vastaavat värit eli jotain ruskeaa, jotain keltaista, jotain oranssia, jotain punaista, jotain vihreää... ja laitetaan ne väripaletin muotoiseen pahviin kontaktimuovilla kiinni. Nyt ollaan tutustuttu lähiympärisön kasveihin. Jopa yksivuotiaat tunnistavat koivun ja pihlajan:) Auringonkukka ja voikukka menee sekaisin kaikilla. Myös mänty ja kuusi menivät aluksi sekaisin, kunnes keksin hyvän keinon erottaa ne toisistaan ja nyt molemmat kolmevuotiaat erottavat männyn ja kuusen toisistaan.
Männyn tunnistaa siitä että sen oksa on kuin Elviksen häntä = pitkät neulaset.
(lisäys... nyt sainkin todistusaineistoa siitä kuka on mun kasvimaalaatikkoni tuhonnut. Kaikki tomaatintaimet on myllätty ja tomaatit syöty, kurkut revitty alas ja popsittu. Elviksen häntäkuvassa taustalla kasvissyöjä itse teossa)

Ja kuusen oksa on kuin Nossen häntä = lyhyet neulaset

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti