keskiviikko 6. kesäkuuta 2012


Puutarhassa ruissalossa käydessämme äitini kertoi vanhasta tarinasta intiaaneilta, jonka oli kuullut radiosta. Hänellä ei ole televisiota, vaan kuuntelee radiosta puheohjelmia.
Tarinassa päälikkö kertoo heimolleen sisällään asustavasta kahdesta koirasta, jotka taistelevat keskenään. Toinen koirista näkee ihmisissä hyvää, voimavaroja, kykyjä, vahvuutta ja onnistumista. Toinen koirista näkee ihmisissä pahuutta, vajaavaisuuksia, heikkouksia, epäonnistumisia ja puutteita. Kun heimo kysyi pääliköltä kumpi koirista voittaa, vastasi päälikkö tietysti sen koiran voittavan jota hän ruokkii.
Samalla tavalla elämässä se lisääntyy mihin kiinnittää huomiota ja mitä asioita, tunteita tms. ruokkii ja mille antaa tilaa. Siksi on välillä ajankäytöllisestikin järkevää miettiä asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen ja miettiä mitkä asiat oikeasti ovat tärkeitä. Miten jaat aikasi, niin jaat sydämesi...

 
Lähitaistelua



Itäneet ovat:)

Pesästä lähtenyt. Olikohan lentoharjoitus vähän epäonnistunut vai muuten vaan aika jalkautua maanpinnalle? Pomppimalla eteni ja äitilintu oksalla kovasti piipitti... Kukkamaan teko saa odottaa nyt muutaman päivän, saavat rauhassa olla. Pitäisi varmaan kuoria koko päälikerros pois ja laittaa uutta multaa, mutta olisi liian työlästä ja kallista.  Lisään kasveja vähitellen ja syksyllä joitain sipulikasveja. Ensi keväänä vasta näen kokonaisuuden ja miten toimii. Ymmärsin että ei ole kiirettä mihinkään tai saada yhtään mitään, kaikki ajallaan pikku hiljaa:)

Pikkuhiljaa kärsivällisyys palkittiin myös remontin osalta, vaikka odottavan aika oli pitkä ja niin se kylppäriremonttikin valmistui. Nyt ollaan muutama viikko nautittu omasta suihkusta ja pyykinpesukoneesta. Muutama päivä sitten konetta päälle laittaessani etsiskelin pesuainepalloa. En ihan heti arvannut mistä tulisin sen löytämään... - Epukan tyynyn alta. Siellä on aina varmassa tallessa kaikki hänen pienet aarteensa eli tärkeimmät legoukot, kynä ja paperia, aku ankkoja ja tällä kertaa myös kevätjuhlia varten paitapusero ihanasti rypistyneenä ja tämä kyseinen pesuainepallo tarkoituksena tehdä siinä laboratoriokokeita mehusta, tussien väriaineesta, vedestä ja syljestä. Jotain limaa oli kuulemma tarkoitus saada aikaiseksi. Hieman on ällöä, pidättäydytään pyykinpesuaineissa:)

Pojat ovat alkuviikon olleet harrastekaverinsa, Juhon, luona kyläilemässä. Maanantaina illalla myöhään kävin heidät sinne heittämässä ja sen jälkeen kävin kartoittamassa Nellin kanssa läheisen sataman luontopolun tilannetta maastopyöräilyyn soveltumiseksi. Talven jäljiltä yksi iso puu on kaatunut polulle tielle niin, ettei sitä pysty kiertämään vaan pyörät pitäisi nostaa yli. Muuten ei ollut pahoja juurakkoja tms. Katsotaan jos joku päivä käytäisiin testiajolla. Vaikutti helpommalta reitiltä kuin vanhan kotimme lähimetsikkö. Tällä viikolla vielä päivä vapaata ja sitten lomaa vasta heinäkuun alusta. Odottavan aika voisi todellakin olla pitkä:) Nykyään aika tosin tuntuu kuluvan kauheaa vauhtia ja tuntuu että välillä meinaa kyydistä pudota... Kesälomalle ei ole yhtään mitään suunnitelmia. Haaveena on vain elää kiireetöntä elämää. Pyöräillä uimaan maauimalaan tai hiekkakuopille kun siltä tuntuu ja viettää jonkin aikaa myös maalla. Mennään ihan sen mukaan minne nokka milloinkin näyttää:)


Luontopolku...





Pihalla ja kotosalla...
Uusia alkuja ...jee alkaa vihertää!

Nosse alkoi laihikselle. Ongelma on se että Elvis vinkuu ruokaa koko ajan ja sitten se syö muutaman  ja lähtee pois, Nosse tulee ja syö kaikki loput. Ja hetken päästä sama uudestaan. Nyt ostin vähemmän maistuvaa kissanruokaa haisevien vastalauseidenkin uhalla ja Jonu teki ruokintalistan johon merkitään kolmesti päivässä kun ovat ruokaa saaneet, muuten ei heru:) Nyt vyötärönympäryys 49cm

Yhä ollaan ystäviä:)

1 kommentti:

  1. Sujuvaa kirjoittelua, mukava lukea, pilkettä löytyy vakavienkin asioiden keskellä, mielenkiinnolla yritän jatkaa blogin seuraamista, terveiset perheelle!

    VastaaPoista